Sveitsi on Helve-Sibajan mielestä suomalaiselle monessa mielessä helppo maa elää ja Zürich kansainvälisenä kaupunkina maahanmuuttajalle hyvä ympäristö. – Sveitsiläiset ovat melko samanlaisia kuin suomalaiset, vaikeasti lähestyttäviä, jotka haluavat pysytellä omissa oloissaan. He myös mielellään neuvovat, miten kuuluu olla ja tehdä. – Perusmoraalissakin suomalaiset ja sveitsiläiset ovat samoilla linjoilla. Liisa Helve-Sibaja patikoimassa.
– Miinukselle olisi mennyt, vaikka olisin suoltanut viisi juttua viikossa. Hilja ja Aldo Sibaja patikoimassa Melchsee Fruttin huikeissa maisemissa. Hausfraun elämästä kirja Kokemuksistaan kotiäitinä Sveitsissä Liisa Helve-Sibaja kirjoitti kirjan Hausfrau – kotona Sveitsissä, joka ilmestyi Atenan kustantamana 2015.
– Jälkikäteen ajatellen olisi ollut helpompaa, jos Hilja olisi käynyt koulunsa Suomessa. Sveitsissä kouluun mennään kuusivuotiaana ja viidennen luokan jälkeen alkaa hirvittävä paine. Silloin pyritään kuusivuotiseen lukioon, jonne pääsee vain paras aines ja käytännössä ne, joiden vanhemmilla on varaa kouluttaa lapsiaan. Lukiossa pystyy etenemään vain, jos saa riittävän hyvät arvosanat. Vain viidennes suorittaa lukion loppuun saakka. – 12-vuotiaana lapsen täytyy tietää, haluaako akateemisen koulutuksen.
Sveitsin nimekkäin pelaaja on puolustaja Mark Streit. Hän kipparoi NHL:ssä New York Islandersia, eli on yksi 30 NHL-joukkueen kahdeksasta eurooppalaisesta kapteenista. – Streit harjoitteli kesällä meidän joukkueen kanssa Bernissä. Loistava luistelija, vahva, Törmänen hehkuttaa 34-vuotiasta Streitia.
– Mulla on näitä projekteja monta limittäin ja lomittain. Yksi niistä on Tripsteri. Se on suomalainen matkamedia netissä ja tein sinne Zürich-oppaan ja nyt näistä ympyröistä olen päätynyt tekemään virtuaaliopastuksen Zürichissä. Liisa Helve-Sibajalta on tulossa myös toinen kirja, Reppu ja reitti. Kirjan tarinoissa patikoidaan Sveitsin alppijärville, riippusiltojen yli, jäätikön sivua ja palmurajaa kohti.
Gradu-reissusta seurasi rakastuminen nykyiseen aviomieheen Aldo Sibajaan ja neljän vuoden ping-pong-elämä kahden maan välillä. Lopulta sähkö- ja elektroniikkainsinööriksi opiskellut Aldo muutti 1995 Kotkaan, jossa Liisa oli harjoittelussa ja määräaikaistöissä Kymen Sanomien uutistoimituksessa. Kun Liisa Helve ei vakituista paikkaa toimituksesta saanut, pariskunta muutti Helsinkiin. Liisa pääsi ensin Ylen kotimaan- ja sitten ulkomaantoimitukseen, Aldo oli töissä Nokialla, kunnes 1999 Aldolle tarjottiin mahdollisuutta työskennellä ulkomailla. Saksankielisistä maista paikaksi valikoitui Sveitsi. Aldo Sibaja oli kotimaassaan käynyt saksankielisen koulun.
Kantonit saattavat asettaa paikallisia lisäedellytyksiä kansalaisuuden saamiseksi, esimerkiksi paikallisen murteen osaamista tai ”hyvämaineisuutta”. Suomen järjestelmä poikkeaa Sveitsistä ja muista EU-maista olennaisella tavalla myös sosiaaliturvan järjestämisessä. Suomessa sosiaaliturva on asumisperusteinen, eli sen saa täysimääräisesti pelkän Suomessa oleskelun perusteella. Sveitsissä ja muissa EU-maissa pohjoismaita ja osin Iso-Britanniaa ja Hollantia lukuun ottamatta sosiaaliturva on pääosin työperusteista, eli täyden sosiaaliturvan piiriin ei pääse, jollei itse myös kanna korttaan kekoon. Tämä on nähty työperusteisen sosiaaliturvan EU-maissa myös vapaan liikkuvuuden perusedellytyksenä sen varmistamiseksi, että työvoiman liikkuvuuden vuoksi helpotettua maahantuloa ei voitaisi väärinkäyttää sosiaaliturvaturismiin.
Esimerkiksi Suomessa järjestelmä on rakennettu radikaalisti toisella tavalla. Turvapaikanhakijan tai suoraan pakolaisena tulevan saatua pakolaisperusteisen oleskeluluvan, hän on putkessa, jota pitkin pääsee hakemaan kansalaisuutta luvallisen Suomessa asumisen jatkuttua neljä vuotta. Kansalaisuuden edellytyksenä on käytännössä vain helpohkon kielikokeen suorittaminen. Rikoksiin syyllistyminen ei pääsääntöisesti estä, mutta voi lykätä kansalaisuuden myöntämistä.
Oikeus sosiaaliturvaan ja Kelan etuuksiin ulkomailla
Kotkalaislähtöinen Jutta Wimmer elää korona-arkea Sveitsissä – "Poliiseilla on oikeus kontrolloida jopa ihmisten koteja: onko siellä muita kuin omaa väkeä ja enemmän kuin viisi ihmistä"Jutta Wimmer toimii Sveitsissä myös karatevalmentajana. Hän on valmentajakollegansa tavoin tottunut pitämään harjoituksissakin maskia kasvoillaan. Jutta Wimmer Pandemian kestäessä ihmisten pinna on alkanut kiristyä myös Sveitsissä. Rokotukset etenevät, mutta hyvin hitaasti. Paraikaa on meneillään jälleen uusi lockdown.
Liisa Helve-Sibaja ajautui osittaiseksi kotiäidiksi Sveitsiin – miten siinä niin pääsi käymään? - KymensuuMiltä tuntuu, kun korkeasti koulutettu, nuori ja älykäs suomalaisnainen huomaakin yhtäkkiä joutuneensa kotiäidiksi sveitsiläiseen pikkukylään Zollikoniin Zürichin kupeeseen ja elämään turvallista peruselämää costaricalaisen miehensä ja tyttärensä kanssa? – Eihän tämän näin pitänyt mennä, ajatteli aikoinaan kotkalaislähtöinen vapaa toimittaja ja kirjailija Liisa Helve-Sibaja, joka toki osasi nähdä myös Sveitsissä asumisen hyvät puolet. – Minulla on asioihin perspektiiviä. Olen ollut myös maissa, joissa eläminen ei ole kovin helppoa, Liisa Helve-Sibaja sanoo. Vuoden pituiseksi ajateltu Sveitsin-visiitti on venähtänyt 21 vuodeksi ja kolmekulttuurisen perheen elämä asettunut uomiinsa.
Sveitsi – vapaamatkustaja vai demokratian lyhty?
Sveitsin parhaat matkakohteet - Kerran elämässä
Sveitsi sopiva mittari Suomelle - Kaleva
Pikkuleijonat selvitti "kuolemanottelun" – Päävalmentaja
Asiat toki muuttuvat Sveitsissäkin ja ovat muuttuneet kahdenkymmenen viime vuoden aikana, jonka Helve-Sibajan perhe on asunut siellä. – Nuoret eivät enää suostu vanhaan kaavaan. – Nykyisin lähes kaikki naiset käyvät töissä paitsi silloin, kun lapset ovat pieniä. Kunnallista päivähoitoa ei Sveitsissä tunneta ja yksityinen päivähoito on kallista, kuten kaikki Sveitsissä. Kun nyt 21-vuotias Hilja oli pieni tyttö, Helve-Sibaja sanoo laskeneensa, kuinka monta juttua hänen toimittajana pitäisi Suomeen lähettää, jotta päivähoito tulisi maksettua.
Ristorante Vino&Pino - Hotel Sveitsi
Projekteja pukkaa ja toista kirjaa Kotiäitiä uhkaavan mökkihöperyyden Liisa Helve-Sibaja on onnistunut torjumaan monin keinoin ja projektein. Toimittajan ammattiaan hän on harjoittanut sen, minkä on pystynyt ja mitkä ovat olleet suomalaisten tiedotusvälineiden vaihtelevat tarpeet ja mahdollisuudet ostaa juttuja. Keskisuomalaiseen hän on kirjoittanut kolumneja ja erilaisiin ammattijulkaisuihin juttuja. Helve-Sibaja toimii suomen kielen opettajana sveitsiläisille, muun muassa Pirmin Maderille, josta oli juttuja edellisessä Kymensuu-lehdessä (juttu löytyy myös tästä verkkojulkaisusta). Blogia Helve-Sibaja kirjoittaa lähinnä siksi, että suomen kieli pysyisi notkeana. Paikallisen tanssistudion respassa hän käy silloin tällöin töissä jutellakseen ihmisten kanssa.
Insinööri-isä työskenteli Enso Gutzeitilla ja sai komennuksen. Silloin syttyi myös Liisa Helven kipinä latinalaisamerikkalaista kulttuuria ja espanjan kieltä kohtaan, jotka aktivoituivat uudestaan maisterin opintojen gradu-vaiheessa. – Halusin tehdä yleisen kirjallisuustieteen graduni latinalaisamerikkalaisesta kirjallisuudesta ja mietin, mihin levottomista maista nuori, vaalea pohjoismaalainen nainen uskaltaisi lähteä. Costa Rica oli rauhallisin.
Loppu ikäluokasta menee niin sanottuun oppisopimuskoulutukseen, jossa työelämän kautta kouluttaudutaan ammattiin. – Sitäkin kautta voi vielä yliopistoon päästä. Polkuja on tosi monta. Sellainen avautui myös Hiljalle, joka kokeili lukiota, mutta se ei tuntunut omalta. Nyt hän opiskelee Zürichin taideyliopistossa. Helve-Sibajan perheen kylästä Zollikonista on vain neljä kilometriä Zürichin keskustaan (kuvassa). Kohtalona Latinalainen Amerikka Liisa Helven kansainvälinen elämä alkoi, kun hän vietti vuoden Hondurasissa 15-vuotiaana, peruskoulun ja lukion välissä.
Terveisiä maailmalta: Suomesta Sveitsiin, Saksasta Suomeen
Kotkalaislähtöinen Jutta Wimmer elää korona-arkea Sveitsissä